Haju vie menneisyyden ja tunteiden maailmaan

Haen keittiön kaapista purkillisen itse poimimaani ja kuivaamaani kreetalaista salviaa ja nostan sitä reilun ruokalusikallisen pieneen kippoon. Suljen silmät ja nuuhkaisen salviaa, ja naps olen heti Kreetalla vetämässä hortamatkaa ja keräämässä siellä villinä rehottavaa salviaa. Näen Spilin vuoristokylän kumpuilevan maiseman ja tunnen myös auringon lämmön ihollani.

Avaan silmät, haen tulitikut ja sytytän salviakasan tuleen. Kun siitä nousee vahva ja pistävä tuoksu, sammutan liekin ja kuljen astian kanssa ympäri taloa. Kun talossa on ollut sairautta, riitaa tai surua, on hyvä polttaa salviaa ja puhdistaa sillä kodin energiaa. Olen oppinut, että energian siivoaminen on yhtä tärkeää kuin imuroiminen tai pölyjen pyyhkiminen. Uuteen kotiinkaan en kotiudu ennen kuin olen puhdistanut paikan energian salvialla, merisuolalla ja musiikilla.

Salvia on suosikkiyrttini myös siksi, että se aivojen ystävä, joka virkistää muistia ja tasapainottaa hormonitoimintaa. Vahva salviatee maistuu mielestäni hyvältä ja sytyttää lämmön viileään kehoon. Vaihdevuosien hormonihulabaloossa kärvistelevälle kylmä salviatee on armelias juoma, jonka avulla voi hyvästellä litimärät lakanat ja kuumien aaltojen pelmahdukset. Salvian, kovan lampaanmaitojuuston ja perunoiden liitto on makuaistin suurta juhlaa.

Hajumuisti on yksi tärkeimmistä

Haju on viestejä ja tunteita. Tuoksusta vauva tunnistaa äitinsä ja äiti vauvansa – parisuhteen puolikas puolikkaansa. Haju vie meidät matkalle tunteiden ja menneisyyden maailmaan.  Tunteilla ja tuoksuilla on fysiologinen yhteys: isojen aivojen hajukäämistä kulkee hajurata aivojen tunnekeskukseen, limbiseen järjestelmään.

Hajuaisti on nopea, se käy suoraan hermoon! Porttikonkien virtsan löyhkä puistattaa ja saa nopeuttamaan askeleita. Kaupan paistopisteen korvapuustin tuoksu taas sinkauttaa meidät suihkarilla suoraan lapsuuden huippuhetkiin, jolloin herkuteltiin kaakaolla ja tuoreella pullalla. Aamukahvin tuoksu on kuin portti paratiisiin: se on avain uuteen päivään ja olemassaoloon.

Hajuaisti myös suojelee meitä syömästä pilaantunutta ruokaa tai astumasta alueelle, joka on vaarallinen. Lämmittävä muisto teinivuosiltani on se, että silloinen poikaystäväni kertoi ulkomaan reissullaan ikävöineensä minua kun tunnisti väkijoukon keskeltä hajuveteni tuoksun. Hän matkasi tuoksulla syliini Suomeen.

Monien suomalaisten mielihajut, vastaleikattu ruoho, koivuvasta ja mustikkapiiras ovat lapsuuden hyvien hetkien kultaamia. Tuttu haju tuo turvallisuutta.

Tuoksut hoitavat ja lisäävät nautintoa

Kylmästä sisälle tullessa glögi alkaa lämmittää jo tuoksuna. Nenä nauttii kanelin, neilikan ja inkiväärin ihanista aromeista. Silputtuna sideharsoon tyynyn viereen valkosipuli parantaa vilustumista ja helpottaa hengittämistä. Karmolis-yrttitippojen viileän mentolinen tuoksu tekee hyvää vaikka sitä ei olisi vielä tiputettu flunssaisen nenäliinaan tai kurkkukipuisen imeskeltäväksi sokeripalaan.

Tuoksuilla voidaan vaikuttaa monin tavoin mielialaan ja korostaa tiettyjä tunteita. Jo tuhansia vuosia sitten tunnettiin tuoksuvien yrttien, kukkien ja hedelmien hyvinvointia tuova voima. Basilikan tiedettiin lisäävän arvokkuutta ja myötämielisyyttä, laventelin rauhoittavan hermostoa sekä eukalyptuksen vahvistavan ja avaavan olemusta. Salvian lisäksi katajan, santelin, myskin ja kamferin tuoksuja käytettiin eri kulttuureissa puhdistamiseen sekä luomaan hartautta ja arvokkuuutta.

Aromaterapeutin vastaanotolla köllöttävälle eteeriset, haihtuvat öljyt vaikuttavat sekä hengitysilman että ihon kautta. Tuoksuöljyillä tasapainotetaan hoitopedillä makailevan tunnetiloja, säädellään hormonitoimintaa ja edistetään aineenvaihduntaa.

Ja ah, ihanasti tuoksuva ruoka! Se saa syljen erittymään ja olon autuaaksi. Ruuan tuoksut ovatkin olennaisen tärkeä osa aterian nauttimista. Lämmin ruoka tuoksuu kylmää enemmän ja lisää siten nautintoa.

Mutta nuhaisena hajuaisti häviää. Koska maku ja haju kulkevat usein käsikkäin, katoaa flunssaiselta myös ruuan maku: sipulia ja omenaa on haasteellista erottaa toisistaan. Suklaa ei houkuta eikä vaniljasokerikaan huumaa.

Hengitä pranaa ja virkisty

Idän viisaus arvostaa hengitystä, mutta kehottaa myös huoltamaan nenää. Sen puhdistukseen käytetään erityistä nokkakannua. Chi, prana, elämän energia virtaa ilmasta nenän kautta kehoon. Tätä energiaa voi olla satakertaisesti puhtaan ilman alueella verrattuna saastuneeseen. Syvään hengitettäessä esimerkiksi vuoripuron äärellä virkistyy. Siellä missä vesi virtaa ja tuuli humisee, on yltäkylläisesti pranaa. Myös kesäinen kangasmetsä on pranan paratiisi.

Hajuaistilla on myös jumalainen luonteensa. Suomen kieli kertoo yhteydestä Henkeen hengityksen kautta. Hajuaistin avulla voimme lisätä henkistä joustavuuttamme.

Aivan kuin nenämme voi erotella eri elementtejä sisään hengittämästämme ilmasta, tuoksuihin liittyvien tunteiden erittely lisää itseymmärrystämme. Menneisyyden hajujen elävät mielikuvat auttavat irtipäästämistä, vanhan työstämistä.

HARJOITUS:

Hajuaistia voi treenata, kokeile vaikka:

Kerää hajumuistin pakkiin luonnosta materiaalia haastavien päivien varalle. Tuoksuja, jotka hoitavat ja lohduttavat juuri sinua. Miltä tuoksuu ja tuntuu lumen alta paljastuva maa, keväinen nurmi, kukkien ja kasvien tuoksumeri, syksyiset lehdet ja sienet, ensilumi.

Raijan kursseja:

Ihana Horta- ja patikkamatka 16.4.-23.4.2025, Kreetalla, Spilin vuoristokylässä

Naisen sydän- ja yrttiretriitti Sisiliassa 3.5.-10.5.2025 yhdessä luontoyhteysohjaaja, hyvinvointialan yrittäjä Heidi Jokelan kanssa 

Pöhö pois -retriitti – Nauti, kaunistu, voimistu ja rentoudu luontolymfan avulla 4.7.-6.7.2025 Frantsilan tilalla Hämeenkyrössä yhdessä Fysioterapeutti, YAMK, lymfaterapeutti, metsämieliohjaaja Terhi Pyykösen kanssa